Ravnican maailma on kokenut paljon. Aiemmin se toimi leimallisesti kymmenen eri killan monivärileikkikenttänä, mutta nyt War of the Sparkin tuoman pienen maailmanlopun seurauksena pääsemme kepoisampaan whodunnit-tunnelmaan Murders at Karlov Manorin kanssa.
Mekaniikat
Murders at Karlov Manor tuo mukanaan muutaman uutta mekaniikanpuolikasta ja uuden enchantment-tyypin.
Disguise on päivitetty morph, jossa naamapuoli alaspäin olevalla kortilla on ward 2. Muutoin se on mekaanisesti identtinen morphin kanssa: pelaa kortti face-down kolmen manan 2/2:na jonka voi kääntää naama ylöspäin mainittua maksua vastaan. Huomionarvoista on, että tämä flippaaminen on special action, eli ei käytä stäkkiä.
Cloak on sama disguiselle kuin manifest morphille, eli sen kautta mikä tahansa kortti saattaa päätyä tiskiin disguise-olentona.
Suspect taas on kretulle annettava status, jonka mukana tulevat sekä menace että ”can’t block”.
Collect evidence on setin ainoa oikeasti uusi mekaniikka. ”Collect evidence X” tarkoittaa että jonkin efektin (esim. additional cost, activation cost) toteuttaaksesi exilöi kamaa graveltasi yhteensä vähintään mana value X:n edestä. ”Collect evidence 4” siis on maksettavissa exilöimällä omalta graveltaan vaikkapa Lightning Boltin ja Ball Lightningin, tai Dig Through Timen. Pääsääntöisesti tämä omanlaisensa delve lienee helposti täytettävissä tässä formaatissa.
Vanhoista mekaniikoista paluun tekee clue tokeneita tuottava investigate.
Case on uusi enchantmentien subtype joka ensisilmäyksellä näyttää epäilyttävästi sagalta. Kortissa on aina kolme osaa, jotka noudattavat samaa kaavaa:
1. Perusefekti – saattaa olla ETB-triggeri tai staattinen efekti.
2. To solve – saadaksesi lisäefektin, toteuta tämä ehto. Toteutuminen tarkastetaan kontrolloijan endissä tapahtuvalla triggerillä.
3. Solved – ehdon täyttyessä, saa lisää tekstiä (jokin activated, triggered, tai static ability).
Pitäisin keissien merkkipaaluna ekan moodin relevanssia ja solven helppoutta.
Kortit
Pidemmittä puheitta, korttien maailmaan. Käyn tällä kertaa kortteja hiukan laveammin: sekä selkeitä pelikelpoisia kortteja, että lähes maaliviivalle yltäneitä pyrkyreitä. Mukana on Clue-version erilliskortit, sekä perinteiseen tapaan settiä vastaavan commander-julkaisun kortit, vaikka se kovin kuiva kaivo onkin.
Vanhan Ravnican jäänteenä tarjotaan erikoinen väritön kortti Case of the Shattered Pact, joka kuitenkin kaipaa ympärilleen vähintään jonkunlaisen täyskädellisen domain-pakan. ETB on kiva lisä ja fiksaa helposti oman 5C-version pienimmän splashivärin. Solve ei itsessään tee mitään, mutta oletettavasti pöydässä on edes yksi creature ehdon täyttyessä, ja mehukkaiden keywordien yhdistelmä päättää pelin nopeasti. Kortti ei ole merkittävä, mutta kenties petcardimainen lisäys Scion of Dracon rinnalle.
Case of the Uneaten Feast houkuttelee saman tien yhden manan costillaan. Soul Sisters ei ole formaatissa kovin yleisesti nähty arkkityyppi, mutta tämä keissittänee itsensä suoraan mukaan erilaisille listoille. Passiivinen efekti on sitä mitä dekki haluaa, ja sen kautta solve on äärimmäisen helppo. Loppuefekti antaa sitä kuuluisaa valkoista korttietua dekille joka kaipaa rekursiota ja lahoaa avainkorttien poistoon. Samalla tietenkin täytyy punnita sen välillä, haluaako luopua Uneaten Feastin tuomasta staattisesta efektistä.
Assemble the Players on ansa. Se antaa lisää sitä kuuluisaa korttietua, mutta pitää sisällään saman ongelman kuin niin monta valkoista enchantmentia ennen sitä: se ei lyö. Realmwalkeria pelanneet tietävät tuskan kun pakka näyttää päältään vuoro toisensa jälkeen noncreatureja, mutta ainakin se lyö. Lisäksi ”power 2 or less” karsii ison osan kolmosen dropeista pois, joten tämä lienee pelattava lähinnä white weenien tapaisissa dekeissä, jotka taas tuskin haluavat pelata tätä.
Doorkeeper Thrull taas lyö. Ei kovaa, mutta ilmassa. Vihaefekti on sangen hyvä, ja Hushwing Gryff kavereineen onkin ollut formaatissa tähänkin asti fringepelattava sakki. Tästä löytyy lisänä sana ”artifact” ja vielä tärkeämpänä elementtinä kakkosen manacosti pakoissa, jotka jo nykyään tukahtuvat kolmosen slotin ylitarjontaan.
Thraben Inspector ei ole mitenkään erityisen jännittävä kortti, mutta se on todella pelattava. En ole varma kuinka moni pakka haluaa pelata kahta, mutta nyt se on ainakin mahdollista. Novice Inspector ei tarjoa kauheasti kommentointipinta-alaa, mutta mielestäni Thraben Inspector on formaatissa alipelattu ykkösdroppi.
Tenth Disctrict Hero on uusin Figure of Destiny -versio. Toisin kuin muut aiemmin, tämä otos saapuu pöytään kakkosella. Samoin kuin esimerkiksi Warden of the First Tree, myös tämä levelöi ensimmäisen kertansa kakkosella (ja vieläpä lisäcollectilla), ja siitä löytyy syy miksi en usko tämänkään version löytävän kotia juuri mistään. Sama koitui esimerkiksi Ascendant Spiritin kohtaloksi, ja sama on syy miksi taas Figure ja Evolved Sleeper näkevät satunnaisesti peliä. Lopulla Heron tekstiä ei ole sinänsä merkitystä, koska maksettava hinta on liian epäkäytännöllinen.
Delney, Streetwise Lookoutissa on kaksi toisistaan erilaista ja suht irrallista abilityä. Delneyllä itellään on skulk(ish) oman abilitynsä kautta, ja onhan se pikkumiehillä kohtalaisen huoleton ajelu mukavaa, sillä yksi strategioiden isoimmista hankaluuksista on ollut isojen blokkereiden ohittaminen. Attack-triggerillisiä kakkosen powereita ei tyypillisistä valkoisista kretulistoista löydy ihan kauheasti, joten triggerien tuplaaminen tapahtunee combatin ulkopuolella: hyviä kandidaatteja ovat esimerkiksi Esper Sentinel, Stoneforge Mystic, Recruiter of the Guard, ja Luminarch Aspirant (joka on myös pieni nonbo). Tämä herkku on sidottu kolmen manan 2/2 legendaryyn, joten missään määrin ilmaista se ei ole.
Myös Unyielding Gatekeeperilla on paljon tekstiä. Kahden manan 3/2 ei ole maailman huonoin floor (ei myöskään kovin hyvä), ja ero best case scenarioon on laadullisesti ja todennäköisyydeltään hurja. Käytännössä se flipillä blinkkaa omaa nonlandia, tai tekee vastustajan nonlandista 2/2:n. Planeswalkerien blinkkaaminen on aina mukavaa, ja mahdollisuus hankkiutua eroon ongelmallisista permanenteista on mukavaa. Toisaalta, tämä hupi kustantaa mojovat 5 manaa kahdella osamaksulla. Skyclave Apparition hoitaa yleisimmän skenaarion tyylikkäämmin, mutta tietynlainen modaalisuus houkuttelee tässä vaihtoehdossa.
Forensic Gadgeteer hoitaa saman sorttista tonttia kuin muutama settikatsaus sitten spekuloimani Glóin, Dwarf Emissary: se tuplaa artifacteja. Gadgeteer tosin tekee saman paremmin, ja kenties aavistuksen relevantimmassa värissä. Lisäksi Gadgeteerin lisämoodi laulaa Glóinin suohon pudottamalla esimerkiksi Retrofitter Foundryn ja Currency Converterin hintaa. Ilmeinen synergia löytyy myös Gadgeteerin itsensä tuottamista clue-tokeneista. Luulen, että Gadgeteer päätyy lähitulevaisuudessa ainakin kokeiluasteella faksidekkiin jos toiseenkin.
Case of the Filched Falcon jatkaa artifact-linjaa. Yhden manan clue token on kylmiltään kelvollinen pohjakerros, ja kolme artifactia kaikkien nykyformaatin tokenien ja manakivien mukana tuntuu hyvin helpolta täytettävältä. Lopputuloksena on lentävä 4/4, jolle todennäköisesti löytyy jonkunlainen Talisman tai Signet syötettäväksi. Kolme manaa instantina käytettäväksi on hyväksyttävä hinta, eikä se valkoisen casen tavoin vie mukanaan mitään peliin vaikuttavaa efektiä.
Case of the Ransacked Lab puolestaan vaikuttaa ansalta. Kolme manaa huonosta Baral, Chief of Compliancesta on liikaa. Solve on hankala muttei suinkaan mahdoton esimerkiksi stormissa tai blitz-tyyppisissä dekeissä, mutta mehu ei ole puristamisen arvoinen: kuinka monta instantia tai sorceryä tulet realistisesti castaamaan tyhjennettyäsi lippaan solven aktivointiin? Solve-efekti on todella hyvä, mutta pohjaefekti tai solven helppous eivät mielestäni tue kortin peluuta.
Behind the Mask on erikoinen modaalikortti. Etupuolelta se on jälleen yksi Ensoul Artifact -variantti, joita löytyy ennestään parempia. Toisaalta takapuoli tarjoaa myös pseudopoistomoodin. Kovin moni kretukas artifact-dekki tuskin haluaa mennä näin syvälle, mutta vaihtoehtojen määrä ja ennen kaikkea monipuolisuus on aina formaatille positiivinen asia fringe-efektien kohdalla.
Reasonable Doubt ei ole formaatissa pelattava kortti, mutta haluan käsitellä aihetta siitä huolimatta. Miscalculation on pitkään ollut yksi formaatin reunapelattavista countereista, mutta viime aikoina pudonnut suosiosta. Sen etuna on ollut counterimoodi ollessa edellä, ja vaihtaminen korttiin ollessa jäljessä. Reasonable Doubt pistää kaikki munat samaan koriin ja tarjoaa lisäetua ollessa edellä ja läjän do-nothingia ollessa jäljessä. Toisaalta, vaikka counterimoodi ei osuisikaan, se silti antaa kretulle – omalle tai vastustajan – suspectin. Useimmissa skenaarioissa ottaisin mieluummin kahdella manalla uuden kortin.
Reenact the Crime tuo sangen mehukkaanoloisen kombopalan formaattiin hankalalla mana costilla. Sanat ”instant”, ”nonland”, ”a graveyard”, ”from anywhere”, ja ”cast” ovat melkoinen yhdistelmä saattamaan pöytään esimerkiksi Omnisciencen, Emrakul, the Aeons Tornin, tai ihan vaan Archon of Crueltyn. Ajoituksen tiukkuus tekee kortista epäkäytännöllisen esimerkiksi reanimatorissa, joten näkisin Reenactin enemmän jossain toisenlaisessa komboshellissä. En ole täysin varma miltä se shelli näyttää, mutten malta odottaa hävitäkseni sille.
Watcher of Hours muistuttaa hiukan Dr. Who -setin Regenerations Restoredia: kahden manan toistuva nostonparannusefekti, joka lopulta saattaa tehdä jotain. Olen resolvannut Regenerationsin tasan kerran, jolloin se kieltämättä tekikin jotain – ei ehkä voittanut peliä yksistään, mutta antoi pitkän aikavälin etua grindikkäässä, voittoon päätyneessä pelissä. Watcher of Hoursissa on monta avainetua: Yksi, etupuoli eli pakkamanipulaatio ei ole cast vaan aktivoitu ability. Kaksi, surveil on scry’ta parempi. Kolme, payoff on ihan yksistään hardcastattavissa. Ward 3 on tuossa vaiheessa peliä kaukana hexproofista, mutta voi tuoda odottamatonta pelitilaa loppupelissä Mana Leakin kaltaisille soft countereille, kun ”maksa 3” onkin yhtäkkiä ”maksa 6”. Watcher ei myöskään ole vain kontrollivehje, vaan näkisin sen pelaavan tietynlaista Search for Azcanta -roolia vaikkapa BUG Midrangessa. Ensivaikutelmalta kortti ei vaikuta erityisen voimakkaalta, mutta näen siinä potentiaalia.
Case of the Stashed Skeleton on pohjiltaan kahden manan 2/1 suspectilla, eli aggrodekeissä ei täysin irrelevantti kello. Mikäli vastustaja päättää hankkiutua skeletonista eroon, muuttuu se yhtäkkiä Demonic Tutoriksi. Kaikista tulisimmissa aggroissa Demonic ei ole välttämättä se kaikista akuutein castattava, koska kaksi manaa on yllättävän paljon kortista joka ei vaikuta pöytään. Kuitenkin, parhaassa tapauskessa tämä yksi kortti on aiheuttanut muutaman pisteen damagea, tradennut yhteen korttiin (poisto tai blokkeri), ja lopulta korvaa itsensä tilanteeseen parhaiten sopivalla kortilla. Mittapaaluna mustat aggropelaajat voivat kertoa kuinka mieluusti käyttävät tähän kakkosvuoronsa, sillä solve täyttyy todennäköisesti vähänkin pidemmissä peleissä helposti.
Long Goodbye on huomattavasti parempi Eliminate. Eliminate on nähnyt formaatissa suhteellisen paljon peliä, ja etenkin kombodekkien poistoslotissa se hoitaa monta ongelmallista permanentia aina Thalia, Guardian of Thrabenista Archon of Emeriaan ja Oko, Thief of Crownsista Teferi, Time Raveleriin. Hyviä poistoja printataan jatkuvasti enemmän ja enemmän, mutta uncounterable-tekstin lisääminen Eliminateen tekee tästä kortista riittävän hyvän pelattavaksi goodstuffissa Fatal Pushin kaltaisten kiintotähtien seassa.
En ole kovin suuri hunted-syklin ystävä, mutta olen nähnyt riittävän monta Hunted Nightmarea castattavan ymmärtääkseni, että kenties Hunted Bonebrute on riittävän hyvä työkalu joillekin mustille kretudekeille. Huonona puolena verrattuna Nightmareen tämä antaa vastustajalle kaikki työkalut ilmaiseen blokkiin, mutta upsidenä se on vähintään Lava Spike ja täten antaa hitusen lisää reachia. Disguise myös tuo oman lisäpontensa, sillä flippaaminen ei tuota ETB-triggeriä, ja tuloksena on pelkkää upsidea.
Case of the Crimson Pulse ei ole Fable of the Mirror-Breaker (harva asia on), mutta tuo midrangemmille punaisille dekeille hyvää ja kaivattua korttietua. Perusmoodi korvaa casen ja käden huonoimman kortin, tai laputtaa tyhjään käteen ekstraa ”that many”-tekstin puuttuessa. Solve tulee tämän tyyppisissä dekeissä useimmiten vastaan automaattisesti, jolloin case muuttuu melkoiseksi sarjatuliaseeksi. Juuri medium/big redin tapaiset dekit saavat tästä paljon iloa, RDW tuskin kaipaa kolmen manan korttia joka ei itsessään tee vastustajaan damagea.
Expedited Inheritance näyttää kombokortilta. En ole usko, että efekti itsessään tekee riittävästi missään dekissä. Kortin nähtyäni mieleeni tuli saman tien ”miten komboan tämän ja Laelia, the Blade Reforgedin kanssa?”. Mukana sekoituksesta löytynee All Will Be One ja muita mehukkaita joskin suht pelikelvottomia vehkeitä. Mikä dekki ikinä onkaan, se tuskin on hyvä, mutta sitäkin hauskempi. Kaikesta huolimatta jossain on kombo, ja tämä kortti on osa sitä.
Frantic Scapegoat on suoraviivaisempi kortti: 1/1 haste menace. RDW on pelannut historiassaan huonompiakin kortteja (Goblin Patrol oli aikanaan ihan pelattava kretu). Hauskin vitsi tietenkin on suspectin luovuttaminen eteenpäin jollekin entistä paremmalle kohteelle. Ketjua ei valitettavasti voi jatkaa, mutta kertakäyttömenacen antaminen ihan vaan dashatulle Ragavan, Nimble Pilfererille saattaa viedä pelin päätyyn asti. RDW nauttii laadukkaiden ykkösdroppien valikoimasta, ja tämä vuohi varmasti selviää vähintään vaihtopenkille asti.
Rubblebelt Maverickilla on pienen romaanin verran tekstiä, etenkin ollakseen yhden manan 1/1 commonina. Kortti ei onneksi tee mitään suurta ja ihmeellistä, mutta nyky-Magicissa pienestä valuepurosta juominen on sitä mitkä päättävät pelien lopputuloksia pidemmällä aikavälillä. Maverick on yhden manan 1/1, joka blokkaa ja parhaassa tapauksessa treidaa. Se täyttää gravea ja/tai parantaa nostolaatua värissä joka sitä kaipaa. Lopulta se pumppaa kretua pysyvästi ykkösellä vaivaisen yhden manan hintaan, vaikkakin sorcerynä – lukuisia, lukuisia kertoja ihan vaan +1/+1:n pumppu vastustajan kretulla on harmittanut ja hankaloittanut suunnattomasti. En tiedä mikä Maverickin koti on, mutta tällä tekstimäärällä olisin valmis kokeilemaan sitä suuressa osassa vihreitä kretudekkejä.
Juuri katsaus sitten kirosin vihreän poiston laatua. Tähän asti yhden manan epäkonditionaaliset vaihtoehdot ovat rajoittuneet erilaisiin Prey Upon -variantteihin, mutta ”fight” tosiaan on matalan powerin mekaniikka, joka ei pärjää highlanderissa. Hard-Hitting Question on lajissaan pitkään odotettu kortti, ja ne odotukset se myös ylittää planeswalker-tekstin siivittämänä. Olisin ollut ihan tyytyväinen pelkkiin kretuihin osuvaan versioon. Kovin moni pakkahan ei tätä halua, mutta erilaiset stompyt lienevät kiinnostuneita.
Analyze the Pollen tuo hienon sidegraden formaatissa paljon pelatulle ja tykätylle Traverse the Ulvenwaldille. Kortti on käytännössä sama, ja ero on lähinnä lisäherkullisen version castaamisessa. Evidence 8 on suht paljon ensimmäisille vuoroille, mutta toisaalta joillain vihreillä pakoilla voi olla hankaluuksia deliriumiin pääsemisessä. Katsoisin Analyzen olevan aavistuksen hitaampi, mutta kenties helpommin pääteasemalle pääsevä kortti. Jotkin pakat saattavat olla kiinnostuneita molemmista, mutta omasta mielestäni mielekkäämpi pakanrakennuskysymys tulee vastaan niiden välillä valitessa. Jos lähtisin vakuumissa valitsemaan toista, ottaisin turvallisuudenhakuisuuttani luultavasti Analyze the Pollenin.
Archdruid’s Charm on värissään helpommin castattava kuin edeltäjänsä Archmage’s Charm. Se myös pelaa sen verran eri roolia, etteivät efektit ole vertailukelpoisia. Kortissa on tehty jotain asioita oikein, ja se olisi ollut helppo sössittävä laittamalla villalapaset vääriin kohtiin: eka moodi tuo ländin suoraan pöytään, toinen moodi on lyönti eikä fight, ja kolmas moodi on exile eikä destroy. Kolmen vihreän hinta luonnollisesti rajoittaa kortin pelattavuutta, mutta siihen kykenevät pakat löytävät varmasti tästä kattauksesta sopivan moodin joka peliin. Sininen versio ei näe kovin paljoa peliä juuri hankalan costinsa vuoksi, joten odotukseni eivät ole tämänkään kohdalla korkealla. Olen kuitenkin mieluusti väärässä sen suhteen.
Undergrowth Recon ratkaisee ongelman, jonka olen useamman kuin kerran kohdannut Crucible of the Worldsin kanssa: ländi tulee ekstrana pöytään, eikä vaadi ylimääräistä Exploration-efektiä avukseen. Tapahtuminen upkeepissa on kömpelö Life from the Loamin kanssa. En todellisuudessa usko, että Recon tulee näkemään formaatissa peliä, mutta se on osa landsin lähes-pelattavien korttien jatkumoa, josta olen joskus aiemminkin maininnut. Tein taanoin eräänlaisen Abzan Lands -pinon, jossa itsetarkoituksellisesti pelasin kaikkia näitä männävuosien lähes-pelattavia kortteja, eikä dekki ollut edes tavattoman huono. Tämä mahtuu varmasti siihen kakkosdivisioonaan, mutta on luultavimmin riittävän kömpelö jäädäkseen ykkössarjan ulkopuolelle.
Korkeintaan samaan liigaan pääsee Case of the Locked Hothouse rouhealla neljän manan costillaan. Jos ajattelee mitä neljällä manalla nyky-Magicissa saa, niin Exploration ei ole kilpailukykyinen asia siinä vaiheessa peliä. Todellinen pihvi löytyykin solven tuomassa korttiedussa, ja enchantmentien pelaaminen pakan päältä voi kiinnostaa joitain enchantress-versioita. Seitsemään ländiin on myös varsin realistista päästä pakoissa, jotka tätä edes harkitsisivat pelaavansa. En usko että lands haluaa katsoakaan tähän suuntaan, saatika vihreäpohjaiset kretudekit. Nimenomaan enchantress taas voisi olla kiinnostunut juuri tähän koloon osuvasta työkalusta.
Mana Leak on kuollut, kauan eläköön Mana Leak eikun No More Lies! UW Control on selkein hyötyjä tästä versiosta, aivan kuten jossain määrin pelattava Negate vaihtui aikoinaan suoraan Dovin’s Vetoon. Ero Mana Leakin ja tämän välillä on paljon pienempi, mutta kuitenkin sen verran iso, että pienen mutta enenevissä määrin relevantin lisämausteen ottaa marginaalisesti hankalamman mana costin hinnalla. Yleisin vaihtoehto voi olla ”porque no los dos” jolloin joku Mana Leakia huonompi counteri vaihtuu tähän, mutta en olisi suunnattoman yllättynyt, mikäli No More Lies vaikuttaa Mana Leakin jo valmiiksi aaltoilevaan suosioon omassa kuplassaan.
Gleaming Geardrake uiskentelee samankaltaisessa altaassa Sprite Dragonin kanssa: kahden manan sinipunainen lenturi joka kasvaa omaa dekkiään pelaamalla. Drakelta puuttuu haste, mutta se ei suht jynssäävissä faksipinoissa useimmiten koidu ongelmaksi – sen sijaan Arcbound Ravager ja kumppanit olisivat rikkoneet kortin liiaksi muissa formaateissa. Highlanderissa vastaavat temput (ja ihan tavallinen faksidekkien toimintalogiikka) lienevät riittäviä tekemään Geardrakesta peliä näkevän kortin jo mainitsematta sitä, miten se käytännössä korvaa itsensä.
Kylox’s Voltstrider on aavistuksen spekulatiivisempi maininta. Collect evidence 6 on sangen korkea hinta näissä pakoissa, etenkin kun gravelle pääsääntöisesti haluaa jättää ruokaa kaiken maailman delveille, Dreadhorde Arcanisteille, ja Dragon’s Rage Channelereille. Lähin verrokki tälle lienee Ethereal Forager. Voltstriderilta puuttuu evaasio (mikäli 4/4 stattiriviä ei laske sellaiseksi), ja että sillä rekursoidut kortit palaavat kierrosta sen sijaan että menisivät lopulta gravelle. Toisaalta jekku on toistettavissa Voltstriderilla helpommin. Crew 2 on myös mukavan helppo maksettava, ja sen nosto kolmoseen olisi ollut takuuvarma kuolinisku. Kolmosen mana cost on paljon pakoille jotka Voltstriderista eniten hyötyisivät, mutta päällisin puolin pitäisin sitä kokeilunarvoisena korttina.
Commander Mustard tulee setin Cluedo-lautapelivariantin osana. Viiden manan legendaryillä on aina oma taakkansa kannettavana. Sivuston vihkiytyneimmät seuraajat kuitenkin tunnistavat oman taipumukseni ihailla vähemmälle huomiolle jääneiden kretutribalien pumppaamista. Enteilin soldier tribalin (vai oliko se nykyään ”typal”?) pientä päännostoa jo viime settien Myrel, Shield of Argiven ja Harbin, Vanguard Aviatorin tapaisten lordien myötä – soldierit olivatkin uskoakseni standardissa jonkunlainen dekki. Mustardin varsinaista tekstiä ei sinänsä tarvitse kammata läpi: se on yksi parhaista lordeista soldiereille, ja näkee potentiaalisesti peliä tasan siinä yhdessä pakassa. Se kuitenkin leventää soldiereita entistä selkeämmin punaisen suuntaan, jossa toki esimerkiksi Jirina Kudro ja Third Path Iconoclast ovat jo ennestään hengailleet.
Nonlandien pohjalla on tämän setin 1v1:ssä ylituunattu multiplayer-kortti. Carnage Interpreter on suoraan kolmen manan 5/5 menacella, jonka ETB on tilanteesta riippuen upside tai downside. Tasapainoittavana tekijänä kortinnosto tulee clue-tokeneiden muodossa, mutta toisaalta esimerkiksi Costly Plunderin kaltaisia kortteja pelaavat dekit nauttivat niistä entisestään. Korttiin sisäänrakennettu, yleinen taitokoe onkin siinä, milloin Interpreter kannattaa laittaa tiskiin. Discardi on Rotting Regisauria kontrolloimattomampi, ja Magic-pelaajilla on tietynlainen draivi yrittää tyhjentää käsi ennen tällaisen efektin pelaamista – se on harvoin oikein. Interpreteristä eniten hyötyvät dekit ovat luonnollisesti ne, jotka haluavat jonkinlaisen discard outletin vaikkapa dredgeä varten. Carnage Interpreter on hyvä kortti ja löytää tiensä hyvin moneen mustaan tai punaiseen aggrodekkiin aika RDW:tä myöten.
Karlov Manor tuo mukanaan täysin uuden, kokonaisen ländisyklin. Temple of Enlightenment -syklin sinivalkoista ja sinimustaa versiota on nähty pelattavan viime vuosille asti, mutta viimeistään Commercial District kavereineen siirtävät temppelit pois formaatista. Surveil-ländit tuovat fetcheille lisäarvoa ja monipuolisuutta, vaikka ETB tapped -ländit ovatkin menettäneet viime vuosina arvoaan. En usko kovin monen pakan päätyvän näihin – UW ja UB pysynevät yhä kärkivauhtiehtoina – mutta harvoin sitä on pahoillaan uusia dualeita nähdessään.
Yhteenveto
Murders at Karlov Manor vaikuttaa highlanderin suhteen hyvältä setiltä. Se ei ole mikään mieletön instant staple -turaus (Modern Horizons 3 tulee vasta alkukesästä), mutta tuo mukanaan muutamia hyviä optioita sekä laajempiin että spesifimpiin strategioihin. Jos ja kun pitää nostaa jotain setin selkeästi pelattavan oloisia kortteja…
- Doorkeeper Thrull D&T:ssä
- Forensic Gadgeteer faksipinoissa
- Reenact the Crime uudenlaisissa kombostrategioissa
- Case of the Crimson Pulse pihvikkäämmissä punaisissa dekeissä
- Long Goodbye monituisessa mustassa pakassa
- Frantic Scapegoat RDW:ssä
- Analyze the Pollen missä tahansa Traverse the Ulvenwaldista kiinnostuneessa pakassa
- No More Lies toisena Mana Leakina
- Gleaming Geardrake kretukkaammissa faksipakoissa
- Kylox’s Voltstrider blitzimpään suuntaan olevissa URx-spellidekeissä
- Carnage Interpreter väreihin sopivassa aggrossa
Mitä missasin, mitä tällä kertaa luin väärin? Kommentoikaa alle etenkin kortteja jotka tältä listalta jäivät puuttumaan!
Lisämateriaalia
Release notes
North 100 Set Review, Part 1
North 100 Set Review, Part 2