Highlanderin maailma on kiehtova ja kirjava. Se ei myöskään ole samasta syystä yksiselitteinen. Highlander-kattokäsitteen alle voi tuupata mitä tahansa commanderista 93/94 singletoniin. Keskenään vertailukelpoisia highlander-makuja löytyy 4, jotka toimivat tämän kirjoituksen aiheena. Formaateille yleisiä piireitä ovat
- Singleton: Jokaista non-basicia on maksimissaan 1 per.
- Korttivalikoima: Kaikki setit Alphasta lähtien ovat sallittuja.
- Pelityyli: Pelit pelataan 1 vs. 1, 20 lifeä, ja muutenkin “tavallista Magicia”.
Formaatteja on fiilikseltään verrattu constructed cubeksi, ja kieltämättä pakat saattavat näyttää paljolti optimoiduilta cube draft -pakoilta.
Napakymppi vai Onnenpyörä?
Highlander-formaatteja sitoo korttivalikoima aikojen alusta nykypäivään. Niitä kuitenkin erottaa rikkinäisyyksien filtteröintitapa: osa formaateista käyttää bannilistaa, osa pistejärjestelmää.
Bannilista on se, mihin suurin osa pelaajista ovat tottuneet. Saat pelata mitä vaan, mutta tässä pieni lista korteista joita et. Sama systeemi on käytössä virallisemmissa MTG-formaateissa.
Pistejärjestelmä luottaa kieltämisen sijaan moderointiin: saat pelata mitä vaan, mutta tietyllä hinnalla. Saat esimerkiksi laittaa pakkaan 10 pisteen budjetilla mitä vaan, mutta pistelistalla olevat kortit maksavat tästä budjetista. Haluatko pelata sekä Time Walkia että Ancestral Recallia? Valitettavasti molemmat maksavat 7 pistettä, eli 10 pisteen budjetti ei riitä.
Kuten kaikessa, molemmissa tavoissa tasapainottaa formaattia on hyvät ja huonot puolensa. Bannilista on yksiselitteinen ja suhteellisen helposti sisäistettävissä. Pistelista sallii rikkinäisimpien korttien pelaamisen, eikä suoraan poissulje mitään strategiaa formaatista. Molempia huseeraamaan tarvitaan jonkinlainen konklaavi, joiden mielipiteiltä kukaan ei lopulta ole suojassa. Bannilistan selkeä huono puoli on ehdottomuudessa: jos lempikorttisi menee banniin, niin sitä ei yksiselitteisesti pelata. Pistelistaformaatit taas omasta mielestäni painottavat aloituskäsiä liialti: kaksi Moxia aloituskäteen saava pelaaja on todennäköisesti melko vahvoilla. Pisteiden laskeminen aiheuttaa oman tympeän säätönsä esimerkiksi turnauksissa.
European Highlander
European Highlander tunnettiin ennen epädemokraattisemmin German Highlanderina. Formaattia pelataan etunenässä Suomessa, Saksassa, Itävallassa, ja Slovakiassa. “Haikku” myös viittaa kansanomaisesti nimenomaan European Highlanderiin. Jos Suomessa joku puhuu highlanderista, hän hyvin todennäköisesti tarkoittaa juuri eurooppalaista varianttia.
European Highlander poikkeaa muista artikkelin käsittelemistä formaateista bannilistalla. Bannilista asettuu voimakkuudeltaan johonkin vintagen ja legacyn välimaastoon. Esimerkiksi Power 9 on (Timetwisteriä lukuunottamatta) bannissa, mutta Demonic Tutor, Oath of Druids, tai Dig Through Time eivät.
Miltä osin bannilista on suosiollisempi verrattuna pistejärjestelmään?
Hyvin kuratoitu banlista on mielestäni formaatin balanssille terveempi juttu, kun niitä rikkinäisimpiä lappuja ei tarvi nähdä ikinä tai miettiä niiden ympäri pelaamista. Jos Power 9 on laillinen, niin pelottaako se ne vähätkin uudet pelaajat jo valmiiksi suht kalliista formaatista?
Pelaaja, European Highlander
On huomattavasti helpompaa ihan kaikille, kun ei tarvitse laskeskella pisteitä vaan kortit joko ovat käytettävissä tai eivät ole.
Pelaaja, European Highlander
Pisteytyksen tarkoitus on pitää formaatti reiluna, mutta Strip Mine -lukko toisensa perään ei jaksa naurattaa kovin montaa peliä. Henkilökohtaista nautintoani lisää, että joitain typeriä kortteja ei tarvitse ajatella.
Pelaaja, European Highlander
Canadian Highlander
Canadian Highlander, aka Canlander, löytää alkunsa Kanadan Victoriasta, jossa se kehittyi eternal-formaattien piireistä pet cardien ulkoilutusalueena ja lopulta levisi omaksi yhteisöformaatikseen 2000-luvun puolivälissä. Formaatti alkujaan käytti eurooppalaisten tapaan bannilistaa, mutta sittemmin siirtyi pistelistan käyttöön australialaisten innoittamina. Formaattia pelataan nykyään lähinnä juurikin Kanadassa ja Yhdysvaltain luoteisnurkassa. Pieniä yhteisöjä löytyy sieltä täältä, ja formaattia pelataankin suhteellisen paljon webcamin välityksellä Discordissa.
Mitä etuja formaattifanit näkevät pistelistalla verrattuna bannilistaan?
Points list lets you play busted cards, just at a deckbuilding cost. Your deck will never be banned out of the format, just nerfed or buffed for balance.
Pelaaja, Canadian Highlander
Banlists are a binary state and so there’s less interesting decision making: a card is either too strong and is banned, or is below such a line that it is not banned. As such, people will gravitate towards the cards that only push the edge of the power level needed to be banned.
Pelaaja, Canadian Highlander
It’s just sweet seeing someone cast a Rotting Regisaur with a Black Lotus. Can’t do that in banlist formats.
Pelaaja, Canadian Highlander
Scandinavian Highlander
Luultavasti vähiten tunnettu jäsen nelikosta löytää kotinsa Tanskasta, jossa pienet piirit totesivat mukavammaksi ajatukseksi, jos kanadalaisen formaatin pistelista sovitettaisiin paikalliseen metaan. Tuumasta toimeen, ja täten kunnianhimoisesti nimetty Scandinavian Highlander sai syntynsä. Formaatti on siis käytännössä 1:1 Canadian Highlanderin periaate, mutta erillinen ryhmä päättää paikalliset pistelistat. Omasta mielestäni lähestymistapa on miellyttävän pragmaattinen, sillä näin ehkäistään tunne siitä, että jokin kaukainen voima merten takaa säätelee voimattomien pelaajien peli-iloa.
Basically, Scandinavian Highlander is Canadian Highlander with a localized approach to pointing cards based on the meta that we find ourselves in and are constantly curating. We are also continuously learning from new experiences in the midst of the hailstorm of new cards that WotC is ceaselessly and mercilessly bombarding us with, so this presents us with a unique opportunity to interpret the format from our points of view. It would be a disservice to the great work and effort that the Canlander people have put into their format if we were to claim that Scandilander had a certain flavor that was entirely distinct from the format that they essentially created, but I will say that we are a little bit more aggressive in our approach to using proxies in order to make the format more accessible to new players, and we probably also tend to draw some inspiration from 7pH/Aussielander when it comes to pointing, as we try to spread out the points a bit more, rather than stacking them on certain “threats” to the format. Traditionally, we have also tried to entertain the idea of giving strong, but not format tilting cards 1 or 2 points in order to facilitate more diversity in deck building without completely eliminating certain archetypes.
Council-jäsen, Scandinavian Highlander
Australian Highlander
7 Point Highlander, myös Australian Highlanderina tunnettu, poikkeaa vertaisistaan eniten. Siinä missä muiden pakkakoko on minimissään 100 korttia, pudottavat australialaiset sen 60 korttiin. Eikä siinä vielä kaikki, mukaan kuvioihin tulee vielä maksimissaan 15 kortin kokoinen sideboard. Formaatti on siis vähän kuin singleton vintage. Angloystäviensä mukaisesti formaatti noudattaa omaa pistelistaansa, joka luonnollisesti poikkeaa suhteellisen paljon muista formaateista perustavanlaatuisten erojensa vuoksi.
Miksi tämä 60+15-muoto houkuttelee pelaajia?
Another thing I specifically like about 7PH is that I think the pointing philosophy we use (where we point sufficiently powerful midrange threats) means that I have to make more choices when deckbuilding rather than just jamming them all in.
Pelaaja, 7 Point Highlander
Having a sideboard opens up deckbuilding and allows more strategies to be viable because everyone can tune what they have for their metagame.
Pelaaja, 7 Point Highlander
I like 60 card decks with sideboards because it’s just easier to grok and sideboards are maybe the best piece of game technology Wizards ever developed, even better than the concept of rotating cards 90 degrees.
Pelaaja, 7 Point Highlander
Lopussa oli harmonia
Nyt kun kaikki meitä ikävästi erottavat seikat on kahlattu läpi, mitenpä ne yhtäläisyydet?
I think Highlander in all forms provides an experience like no other format in that it’s very high powered Magic, but also very difficult to solve, because the huge card pool provides you with an almost intimidating amount of ways to attack the format.
Pelaaja, Scandinavian Highlander
Eniten nautin siitä, että Highlander on 1-vs-1-formaattien viimeisiä linnakkeita, joissa deckeissä on tilaa brewaamiselle eikä mitään deckilistaa tai metaa ole 100% solvattu.
Pelaaja, European Highlander
The games don’t play out the same every time. I can play 5 games with a deck against someone else, and each game can be at least a little different.
Pelaaja, 7 Point Highlander
You get to use cards that just did not quite make the cut from new and old sets alike, and that really gives a lot of personality to individual decklists. You cannot just use the 4 copies of the top 1-3 cards for each slot.
Pelaaja, Canadian Highlander
When I started I loved the fact I only needed 1 copy of every expensive card. It made it more approachable to me.
Pelaaja, Scandinavian Highlander
Formaatista huolimatta saamissani vastauksissa toistui kolme asiaa:
- Suurempi varianssi verrattuna esimerkiksi legacyyn tai moderniin.
- Dekinrakennuksen luovuus ja korttivalintojen joustavuus.
- Singleton-formaatin korttihankinnoiden helppous.
Vaikka lähestymistapoja on erilaisia, highlanderin perusolemus tiivistyy kaikissa. Oli käytössä bannit tai pisteet, 100 tai 60 korttia, niin formaatit ovat hyvin samankaltaisia, ja samalla kokoelmalla pystyy pelaamaan sujuvasti kaikkia ristiin. Klaanista huolimatta olemme kaikki ylämaalaisia.